Esihenkilöt
Tervetuloa perehtymään esihenkilötyöhön Helsingin kaupungilla. Tällä sivulla opit, millaista esihenkilötyötä kaupungilla tehdään ja millainen perehdytyspolku uusia esihenkilöitä odottaa.
Uusien esihenkilöiden alkutaival
Kaupungin uutena esihenkilönä pääset seuraamaan tehtävääsi sopivaa perehdytyspolkua ja hyödyntämään erilaisia esihenkilöperehdytyksen työvälineitä, joista keskeisin on henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma. Lisäksi sinulle on tarjolla Stadin Akatemian järjestämä Startti esihenkilötyöhön -valmennus.
Esihenkilötyö Helsingin kaupungilla
Onnistumisen johtaminen
Keskeistä kaupungin esihenkilötyössä on onnistumisen johtaminen. Sillä tarkoitetaan yhteistä tavoitteiden asettamista, niissä onnistumisen varmistamista ja kehittymisen tukemista.
Onnistumisen johtamisella varmistamme, että työntekijällä on ymmärrys oman tehtävänsä tavoitteista, riittävä osaaminen, työkyky ja motivaatio sekä halu olla rakentamassa koko työyhteisön yhteistä onnistumista.
Johtamisen kulmakivet
Helsingin kaupungilla on neljä yhteistä johtamisen kulmakiveä: näkemyksellisyys, innostus, linjakkuus ja toimeenpanokyky. Ne kuvaavat sitä johtamista, joka yhdistää kaupungin kaikkia 2000 esihenkilöä.
Kulmakivet ovat peili, joka auttaa esihenkilöitä pohtimaan mihin asioihin keskittyä omassa johtamisessaan – ne konkretisoituvat eri tavalla eri johtamistehtävissä eri organisaatioissa. Kuten kaikessa johtamisen kehittämisessä, tärkeintä on välillä pysähtyä ruuhkaisessa arjessa pohtimaan mihin asioihin keskittyä – niin yksilöiden, työyhteisöjen kuin koko kaupungin johtamisessa. Tässä esihenkilöillä on tukena luonnollisesti oma esihenkilö ja esimerkiksi henkilöstöltä henkilöstökyselyiden kautta saatu palaute. Voit tutustua johtamisen kulmakiviin ja tarkemmin alla.
Onnistumisen työvälineet
Esihenkilönä sinulla on käytössäsi erilaisia käytännön työvälineitä, joiden avulla tuet työntekijöiden hyvinvointia ja mahdollisuuksia onnistua työssä. Niistä keskeisimpiä ovat onnistumiskeskustelu, varttikeskustelu, työn sujuvuus -keskustelu sekä varhaisen tuen keskustelu. Tutustut niihin tarkemmin perehdytyksesi myöhemmässä vaiheessa, mutta alta löydät jo lyhyet kuvaukset kustakin keskustelumuodosta.
Onnistumiskeskustelu
Onnistumiskeskustelussa keskustellaan siitä, miten työntekijä on saavuttanut päättyvän kauden tavoitteensa, eli miten hän on onnistunut tehtävässään. Lisäksi asetetaan tavoitteet tulevalle kaudelle. Tarkoituksena on varmistaa, että tavoitteet ovat kohdillaan ja työntekijällä on työssään tarvittavaa osaamista ja voimavaroja. Onnistumiskeskusteluja on hyvä pitää ainakin kaksi kertaa vuoden aikana.
Työn sujuvuus -keskustelu
Työn sujuvuus -keskustelun tavoitteena on poistaa työhön liittyviä ongelmia. Ongelmat voivat olla mitä tahansa: ne voivat koskea yksilöä, yhteisöä tai esimerkiksi työvälineitä. Aloite keskusteluun voi tulla sekä esihenkilöltä että työntekijältä itseltään. Keskustelussa pohditaan keinoja poistaa työn sujuvuuden esteitä ja tukea työntekijän mahdollisuuksia onnistua työssään.
Varttikeskustelu
Varttikeskustelut ovat lyhyitä juttutuokioita, joissa varmistetaan, että ollaan matkalla onnistumiskeskustelussa sovittuihin tavoitteisiin. Vartteja pidetään aina tarpeen mukaan. Esihenkilön tulee kuitenkin huolehtia siitä, että niitä on vuoden aikana riittävästi.
Varhaisen tuen keskustelu
Varhaisen tuen keskustelu käynnistetään silloin, kun onnistumiskeskustelut, varttikeskustelut tai työn sujuvuus -keskustelut eivät riitä ratkaisemaan työhön liittyviä haasteita. Myös sairaspoissaolojen kertyminen voi olla lähtökohta keskustelulle. Varhaisen tuen keskustelu on luottamuksellisen esihenkilön tai työntekijän välinen keskustelu, jonka tavoitteena on löytää yhteinen suunnitelma työn onnistumisen tukemiseen jatkossa. Aloite keskusteluun voi tulla sekä esihenkilöltä että työntekijältä itseltään.
Esihenkilönä sinulla on tärkeä rooli huolehtia riittävästä keskustelusta työntekijöidesi kanssa. Muista kuitenkin, että myös sinulla on oikeus aloittaa keskusteluita oman esihenkilösi kanssa.